Sipuleiden istutusta ja Halloweenia

Syys-lokakuussa kannattaa istuttaa esimerkiksi valkosipulit ja kukkasipulit kevättä varten. Tässä täytyy tietenkin huomioida se, että muistaa toimia ennen talven tuloa ja maan jäätymistä.

Laitoin etupihan kukkapenkkiin tulppaaneja odottamaan kevättä. Jännityksellä siis joutuu odottamaan, mitä sieltä nousee.

Samalla kun olemme keränneet puutarhan satoa, olemme myös säästäneet osan sadosta uutta satoa varten. Meidän valkosipulit ovat menestyneet erinomaisesti kohopenkeissä, jossa on reilusti multaa ja jotka ovat sijoitettu aurinkoiselle paikalle. Valkosipuleita tuli tänä syksynä runsaasti, mutta niitä kaikkia ei kannata syödä vaan kynsistä kannattaa laittaa uutta kasvamaan takaisin peltoon. Yhdestä valkosipulista kasvaa monta uutta sipulia, kun valmiista valkosipuleista ottaa isot kynnet erilleen ja istuttaa ne maahan. Kynnet kannattaa istuttaa syvälle, noin viidentoista sentin syvyyteen ja noin kymmenen sentin päähän toisistaan.

Keräsimme myös ennen pakkasöitä loput tomaatit kasvihuoneesta. Kokeilin miten raakojen, vihreiden tomaattien kypsyttäminen onnistuu sisällä. Keksin kesältä ylijääneille grillivuoille uuden tehtävän, ne toimivat hyvin tomaattien kypsytysalustana. Sitä mukaa kun tomaateille alkoi tulla lisää väriä, ne popsittiin pois. Maku ei ollut yhtä makea kuin auringossa kylpeneiden tomaattien, mutta ne olivat silti herkullisia. Vaihtoehtonahan olisi tietenkin ollut vihreiden tomaattien etiikkasäilöntä, mutta minulta ne ovat aina jääneet jääkaapin takahyllylle eli syömättä.

Kolmas asia, mistä haluan myös jakaa tietoa, on kurpitsoiden kasvatus.

Miten helppoa se onkaan. Avain sana on avokomposti! Meillä on puutarhan perällä isohko, noin kolmisen metriä halkaisijaltaan oleva avokomposti. Sinne on helppo viedä kesällä tiuhaan leikattavan nurmikon jätteet ja kaikki muu biojäte, mitä nyt puutarhasta tulee. Esikasvatimme muutaman kurpitsansiemenen kasvihuoneessa noin parinkymmenen sentin kokoisiksi taimiksi (näillä muuten hurja kasvuvauhti kesällä, taimet kasvavat silmissä kesä-heinäkuussa) ja veimme ne kompostiin kasvamaan. Siellä ne olivat omissa oloissaan pitkälle lokakuuhun saakka, kunnes kävimme nostelemassa selkävääränä painavat kurpitsat Halloweenia varten. Lapsille kurpitsoiden koverrus ja koristelu olivat mieluista tekemistä. Tässä kuusivuotiaan tyttäreni taidonnäyte. Happy Halloween folks!

Syyskuun tähtihetket puutarhassa

Ikuistin syyskuun tähtihetket puutarhassa valokuvien muodossa. Onneksi tänä syksynä olemme saaneet nauttia auringon lämmittävistä säteistä jopa myös pitkälle lokakuuhun.

Syyskuussa kävin lähes joka päivä ”kaupassa” omassa puutarhassa. Satoa oli runsaasti, jopa niin paljon, että aina kun saimme vieraita käytin heidät puutarhan kautta ja he saivat kotiin viemiseksi tuoreita luomu vihanneksia ja kasviksia.

Ylläolevassa kuvassa näkyy yksi osio puutarhastani. Mieheni teki nämä kasvulaatikot ja aion kertoa ensi keväänä enemmän siitä prosessista blogissani.

Oli hyvä idea sijoittaa korkeat auringonkukat keskellä olevaan neliön muotoiseen kasvulaatikkoon, se luo heti tiettyä harmonista symmetrisyyttä kokonaisuuteen. Auringonkukat ovat myös terveellistä lautasella, vaikka kauniitahan ne ovat myös katsoa. Kun kukka alkaa lakastumaan, kannattaa kukinto ottaa talteen ja napsutella siemenet irti. Auringonkukkien siementen kuivatus käy helposti esimerkiksi uunissa tai infrapunakuivurilla. Talven aikana niitä voi sitten vaikka lisäillä salaatteihin tai mysleihin.

Yllättävän kiva uusi tuttavuus minulle oli lehtikaali. Ystäväni, joka oli asunut jo vuosia jenkeissä, osasi vinkata siellä super suosituista lehtikaalisipseistä. Niinpä hänen yllyttämänä ostin kahta eri lajia lehtikaalia (ylläolevassa kuvassa lehtikaali ”black magic”, jota myös mustakaaliksi kutsutaan ja alla olevassa kuvassa on lehtikaali ”westland autumn”) ja istuttelin niitä kasvulaatikoihin. Nyt olen jo lehtikaalisipsien tekemisessä expertti, mutta täytyy myöntää, että parit ensimmäiset sipsikokeilut olivat todellakin kokeiluita. Luin juuri siemenkaupan sivuilta, että lehtikaalin maku muuttuu makeammaksi muutaman pakkasyön jälkeen. Täytyykin käydä hakemassa taas sipsiainekset ja katsoa onko todellakin näin.

Parasta näissäkin kaaleisssa on se, että satoa voi poimia pikku hiljaa. Esimerkiksi mustakaali kestää hyvin hallaa, joten oikeasti se voi olla pellossa lokakuulle saakka, niin kuin sitä tuolla minun pellollani vielä on. Tuon samaisen mustakaalin käyttöä voisin laajentaa omissa kokkailuissani ja luinkin, että se on hyvin suosittu Italialaisessa keittiössä, mutta sipsi tarkoituksiin suosittelen tätä ryppyistä ”westland autumn” lajiketta.