Paljon puhutaan hetkissä elämisestä. Se on kuitenkin vaikeampaa kuin kuvittelisi. Mielellään alkaisi jo ajattelemaan kevättä ja kesää, mutta kyllä talvessakin on oma kauneutensa. Aivan kuten me kaikki olemme uniikilla tavallamme kauniita, niin on talvinen pihakin. Mitä ihmeellisiä luontoäidin luomuksia sieltä voi löytääkään. Jääkiteiden ja hiutaleiden muodot hurmaavat mystisellä olemuksellaan.
Kun kesäisestä pihasta huokuu elinvoima ja nopea kasvu, niin talvinen piha edustaa minulle pysähtymistä, lepäämistä ja hitautta. Tosin jos pakkanen kovin narskuu nurkissa, mieluumin tarkastelen talvista maisemaa lämpimistä sisätiloista. Talven keskellä eläviä eläimiä on myös mukava muistaa. Linnuille voi esimerkiksi tarjota kauraa, auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää tai valmiita talipalloja. Linnunpöntön läheisyydessä olisi myös hyvä olla hienojakoista hiekkaa, jota linnut tarvitsevat ruoan jauhaantumisen edistämiseksi.
Talvisesta pihasta paljastuu myös helposti pihan ääriviivat ja korkeuserot. Näiden avulla on helppo tehdä pihasuunnitelmia kesäksi. Kuvitella sielunsa silmin miltä näyttäisi esimerkiksi korkea kukkapenkki tai missä olisi ikivihreille havuille oma paikkansa.
Talvisesta pihasta voi myös kuoriutua lasten leikkeihin jännittäviä paikkoja. Meidän maakellari on ollut jo monena talvena käyttökelpoinen laskumäki, joka on tarjoillut monet ilonkiljahdukset, myös äidille.
Lisäksi metsäretket talviseen maisemaan ovat helposti meidän suomalaisten ulottuvilla. Ei ole ihme, että turistit ylistävät luontoamme. Tein oman ”elämysretkeni” paksun tykkylumen peittämään ja kevään ensi säteiden valjastamaan metsään, jossa kävin hiihtämässä metsäsuksilla. Tämän upean kokemuksen jälkeen mieli oli tyyni kuin peilikirkas järvi ja olo kaikinpuolin mahtava. Talvemme helmiä.
photos by Janina Roth
Heidin kesä 